Leipomossa tehdään klassisia kahvipöydän herkkuja arjen ja juhlan iloksi. Kuvassa on täytepitkosta pätkä ja pursotettavia pikkuleipiä.
Täytepitko on mielestäni yksi maukkaimmista pullataikista tehdyistä herkuista. Täytteen ansiosta pitko säilyy erittäin mehevänä ja maistuvana! Täyte- ja koristeluvaihtoehdoissa vain taivas on rajana. Tämän kuvan pitkossa täytteenä on vanilliinikreemiä ja appelsiini-omenatäytettä. Muita suosikkejani ovat vanilliinikreemin kanssa yhteensopivat omena-kaneli- ja vadelmatäytteet. Päälle voidaan ripotella murua tai raesokeria ja koristella valkoisella tai vaaleanpunaisella pumadalla. Olen itse nähnyt ja/tai maistanut muun muassa rommikirsikka-, vanilja-sitruuna-, aprikoosi- ja vanilja-mustikka-täytepitkoa. Kyllä ovat herkkuja!
Täytepitkoja olemme tehneet saksipitkoina. Rulla täytyy muistaa rullata tiiviisti jotta saksiminen olisi helpompaa ja pitkosta tulisi tasakokoinen.
Pursotettavista pikkuleivistä esillä ovat näissä kuvissa hillosilmät (vadelma- ja appelsiinihillolla), kaneliässät ja suklaalehdet. Pikkuleivät maistuvat onneksi aivan yhtä ihanille kuin lapsena kyläpaikassa tai juhlissa! Ei näin ihania herkkuja sopinut arkena syödäkään, juhlissa vain. Nykyään tämä periaate ei oikein pelaa, ainakaan minulla. Välillä tuntuu, että arki on niin ruusuilla tanssimista että pitää päivän päätteeksi hemmotella itseään vielä pienellä makealla herkulla. Eipä se taida rangaistava teko ollakaan, kunhan vain muistaa pelisäännön: "kohtuus kaikessa".
Pursottaessani pikkuleipiä tällä viikolla, en oikeastaan suonut ajatustakaan sille kuinka monta pellillistä pikkuleipiä tein. Vasta kun pikkuleivät tulivat uunista, tein pieniä laskelmia. Pikkuleipiä tuli noin 1100 kappaletta. Kyllähän pursottamisessa oma aikana meni, mutta eipä sitä tullut ajatelleeksi että ihan noin monta olisin tehnyt!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti